Hääinspiraatio hukassa? Tässä vinkkini

 Pienen budjetin häiden suunnittelun suhteen on selkeästi ollut monen viikon, ellei jopa kuukauden, suvantovaihe. Kevään aikana tykitin hääsuunnitelmia, kasasin ideakuvastoa ja kilpailutin palveluntarjoajia sellaiseen tahtiin, että järjestelyistä muodostui minulle ähky. Tiedättekö, sellainen tunne, että tämä homma on jo hoidettu, hääprojekti saatu pois alta. Tuttu tunne esimerkiksi tapahtumatuottajille, joille tyhjyys iskee usein kun viimeinen tapahtuman jälkimarkkinointi on puskettu pihalle ja raportti raavittu kasaan. 

Kirjoitin jo aikaisemmin tässä postauksessani väliajasta hääsuunnittelussa. Little did I know pahempi inspiraatio- ja motivaatiopula iskisi muutamassa viikossa ja pistäisi kaiken jäihin. Ei huvita askarrella, ei selailla pinterestiä. Ei huvita kirjoittaa tai edes fiilistellä biisilistaa. 

Liika on liikaa ja laitoinkin hetkeksi kaiken häihimme liittyvän kaappiin piiloon. Satunnaisesti olen väkisin muovannut listoja tekemättömistä asioista ja eräänä aamuna jaksoin ommella jopa 12 kappaletta kankaisia servettejä häihimme. Ne tosin heitettiin myöskin kaappiin ajatuksena ''f*ck this, ostan lähimarketista halvimmat paperiset.'' 

Koska häähommat kiinnostaa tällä hetkellä jopa vähemmän kuin blogin kirjoittaminen, kirjoitin listan varteenotettavista vinkeistä selättää tällainen turha lööbailu. 

• Tee realistinen lista kaikesta tekemättömästä. Listalta voi löytyä jotain mukavaa puuhaa, jonka saa hoidettua kuin itsestään. Inspiraatio ja luovuushan saattaa lisääntyä luomalla jotain kivaa. 

• Lataa puhelimeen jokin countdown -appeista. Voit sitten stressaantua aina kun huomaat, että aikaa häihin onkin hirvittävän vähän.

• Etsi täysin tyylistänne poikkeavia kuvia erilaisista hääsuunnitelmista. Näistä on ollut oikeasti hyötyä!

• Katso kaikki unelmahäät, ensitreffit alttarilla, prameimmat mekot jne. ohjelmat. Otin itse itselleni aikaa katsoa maratoonina näitä ja rupesin ainakin haaveilemaan lottovoitosta, jos ei muuta. 

• Osta pullo viiniä ja pakota kaasot kuuntelemaan. P-a-r-a-s-t-a. Siis kyllä on ok perehdyttää kaasot jo vuotta aikaisemmin hääpäivän kulkuun.

• Ja viimeisenä: osta kaikki askartelu/diy -tarvikkeet, jätä ne pöydälle odottamaan, että saat aikaiseksi, tuijota niitä päivittäin ajatellen ''no huomenna'', kuuntele motkotusta sotkusta äläkä missään nimessä siivoa niitä pois. Kyllä ne siitä sitten joskus oikenee.

Tekemättömien DIY-hommien lista on valtava, hoitamatta on hääkakut ja sata muuta asiaa. Osaisiko joku siis kertoa lisää vinkkejä tähän pahemman luokan löysäilyyn häiden suhteen? Siis jotain oikeasti toimivia vinkkejä?

Vuosi häihin

Kerroinkin jo aikaisemmin, että häiden suunnittelu lähti käyntiin hyvin maltillisesti. Naama näkkärinä tarkastelin mökkimaisemiemme kukkasia ja koivuklapeja pohtien voisiko niitä hyödyntää. Juhannuksen kotimatkalla uskalsin jo vähän haaveilla kukkapeltomaisemista häillemme ja sulhasen suureksi ärsytykseksi luettelin jo varmana asiastani budjetin, vieraslistan sekä diy-projektit. 

Vuodessa häiden suunnittelu on lähtenyt tietysti uusille urapoluille paukutellen hääbudjettia suuremmaksi ja hyläten monet ajatuksistani. Perusajatus on kuitenkin edelleen sama: (mahdollisimman) pienen budjetin häät, joissa kaikki mahdollinen toteutetaan itse hyödyntäen omia askarteluvarastoja. Budjetin paukkuminenkin on johtunut lähinnä omista vääristä olettamuksista liittyen mm. pitopalveluiden hintoihin. 

Tällä hetkellä olemme jo erittäin hyvässä mallissa häiden suunnittelun suhteen. Olen jopa innostuksissani ottanut ensimmäisen erän pöytäkarttatappelussa. Turpaan tuli, koska tätä ei miekkonen suorilta hyväksynyt. Uusi yritys taas vaatii toisen pullon viiniä ja jälleen taaperovapaan illan.

Pöytäkarttojen lisäksi saimme varmistuksen, että valokuvaajakaveri tulee kuvailemaan lähes ilmaiseksi. Soittelin myös omaan seurakuntaan vihkijän toivossa, mutta toisessa päässä oltiin lievästi sanottuna hieman yllättyneitä aikaisesta ajankohdastani. Lupasivat kuitenkin ottaa toiveen ylös ja asiaan palaillaan kuulemma aikaisintaan toukokuussa 2021. Että sillai.

Joten, koska häähömppäys on viittä ja kakkua vaille valmis, jätän hetkeksi häät mielestäni, jotta saan sitten rauhassa syksyllä panikoida kaikkia yksityiskohtia. Aloitan kuitenkin todennäköisesti jokin päivä ensimmäisen DIY-projektini liittyen häiden koristeluihin ja lupaan kertoa siitä tännekin, joten pysykäähän kuulolla.

Me kaksi vain

Eilen tärähti täyteen vuosi kihlajaisistamme. Melkoisen jännittävää, että ihan vähän reilu vuoden päästä menemme naimisiin ja, että melkein tasan vuosi sitten olin naama aivan näkkärinä.


Mutta mitä meille kuuluu vuosi kihlautumisesta?

Kaikki hyvin, kiitos kysymästä.

Suhde porskuttaa eteenpäin omassa kultaisenhattaraisessa uomassaan, arki rullaa ja väittelyt pysyvät edelleen vain väittelyinä. Pariskuntana olemme vähän riitelevä, pienillä eleillä rakastava pari, joka huomioi toista arjessa, välillä treffeillä ja aina iltapusuina. Riidoissa ei yleensä mennä nukkumaan ja aamulla töihin lähdetään halien tai pusujen jälkeen. Taaperottomia treffejä harrastamme aina kun vain mahdollisuus suodaan, mutta syvällisiä parvekekeskusteluita meillä on vähintäänkin päivittäin. Pelataan yhdessä pleikkaria, mässätään mainioita ruokia ja naureskellaan taaperon temmellykselle. Tätä ihanuutta oli parisuhteemme jo aikaisemmin ja tätä se on varmasti jatkossa.

Sitten kun olemme virallisesti aviopuolisoita, olemme tietysti idyllinen aamuauringon valossa hymyilevä pari, joka keittelee toisilleen kahvia, paistelee köyhiä ritareita utuisen valkoisissa pellavavaatteissa eikä ikinä koskaan anna raskaan arjen painaa päälle. Emme ikinä riitele, pihalla ei ole ikinä harmaata ja tilin saldo näyttää jatkuvasti miljonäärin lukuja.

Ei vaineskaan.
Toivon, että meno jatkuu entisellään. Vielä vuoden päästä häistä väittelemme edelleen siitä, saako kahvikuppia jättää pöydälle puolitäytenä, onko työrepun paikka sohvalla ja voisiko ne hitsin CD-levyt sijoittaa esimerkiksi kaappiin piiloon. Aivan varmasti myös satunnaisesti riitelemme omista vapaa-ajoistamme, yritämme jälleen excelöidä kotitöitä sekä tarkastelemme kauppakuitteja pohtien mihin typerään ne rahat taas tuhlattiin.

Mutta me myös pesiydymme kaksin sohvan nurkkaan arvostelemaan tv-shopin kädettömiä näyttelijöitä ja ihailemaan tyttäremme piirrustustaitoja. Pelaamme ja voitamme toisemme yaztyssa, COD:issa, scrabblessa, ryöstössä ja pictionaryssa. Selailemma PlayStationin kauppaa ilmaispelien toivossa, pyöritämme jälleen läpi Netflixin sarjakategorian, nauramme minun leipomuksille ja ihastelemme sulhaseni musiikkivermeitä.

Lupaan, että vaikka kuluisi vuosi tai sata kihlajaisistamme, yhteenmuutosta, lapsen syntymästä, häistä, mistä vain, rakastan ja ärsyynnyn, nauran ja nautin sulhaseni seurasta.

Piirsin tälläsen vuosilahjaksi, koska no, tilin saldo.

Hän on aivan best <3 p="">

Juhlapaikkana jumppasali

No se juhlapaikka.
Tai THE juhlapaikka.

Kerroinkin jo edellisessä hääpaikkoja käsittelevässä postauksessani miten tulevien häidemme juhlapaikkojen etsintä lähti käyntiin ja mitä lopulta karsiutui listoilta pois. Kerroin, että unelmieni täyttymystä hääbudjetillamme ei löytynyt, tai ole edes mahdollista löytää, joten ''tyydyimme'' molempia miellyyttävään vaihtoehtoon. Toisaalta, unelmani ovat melko lennokkaita välillä ja unelma esimerkiksi Tylypahkan kielletyssä metsässä vietetyistä häistä ei taida onnistua vaikka voittaisi lotossa.

Kuten sanottua, meille sitten ei tule juhlapaikaksi työväentaloa.

Paitsi että. Kävimme taannoin tutustumassa Vantaalla sijaitsevaan Björkhemiin. Lueskelin muutamia paikasta kirjoitettuja blogi-postauksia ja kyttäsin koko instagramin läpi. Pohdimme ja selasimme kuvia. Mallailin Ikean suunnittelutyökalulla paikkoja, rakensin mielikuvia, ja juttelin kaasojen kanssa. Katselin lisää kuvia ja tein häiden budjettilaskelmia.

Ehkä vaikutuksen teki rempseän ystävällinen talonmies, joka esitteli paikkoja iltamyöhäsellä. Ehkä ihanan upea jättimäinen kaari-ikkuna sai minut vakuuttumaan. Ehkä se oli se jumppasalitunnelman puuttuminen tai erilliset pienet huoneet, johon saisi söpön salakapakan piilotettua. Valoisan oloinen sali, kaunis piha, oma puoli buffetpöydälle, oma tanssilattia, ihana ihana ihana. Niin vain minä pyörsin puheeni ja varasimme Björkhemin hääjuhliemme paikaksi.

Kuvia en vielä napsinut paikasta, sillä paikka ei ole parhaimmillaan pimeänä, tuulisena sadeiltana. Paikalle pitää päästä kesän paahteessa, kukkien kukkiessa ja perhosten liehotellessa ympärillä. Laitoin kuitenkin sivupalkkiin linkin juhlatiloihimme. Linkin takaa löytyy paikan mitat, kuvia sekä yhteystiedot mikäli joku paikasta kiinnostuu.

Häiden osalta isot linjaukset siis alkaa olla reilassa! Vielä pitäisi häidemme jälkiruokaprobleema selättää sekä soitella vihkijälle. Tuleeko muuta mieleen?

Suunnitelmat häiden paperituotteisiin

Häidemme kutsu- ja paperituotteiden suunnitelmat ovat hahmottuneet päässäni melkoisaksi sekamelskaksi. Yksi asia on (melko) varma. Koska häidemme teema tuntuu olevan Do It Yourself, täytyy nämäkin väsätä itse. Tietysti tähänkin vaikuttanee pienehkö hääbudjettimme, morsiamen into askarteluun sekä sulhasen silmien pyörittely. Sille täytyy näyttää, että tottakai on ihan iisipiisi homma tehdä käsin kaikki miljoona hääkutsua ja muut hommat.

Kerroin aikaisemmin, että häidemme tyyli tulee mukailemaan sekä luontoa, että semmoista industrial -henkeä. Enkä olisi perfektionisti enkä mikään, ellei tämä näkyisi vahvasti myös paperituotteissa. En tule maalailemaan kukkasia tai havunneulasia kutsuihin vaan toivoisin saavani lähinnä värisävyt kohdilleen.

Olen viimeaikoina innostunut alkoholin ja musteen yhdistelmästä maalauksissa. Niitä tipauttelemalla ja hiustenkuivaajalla puheltelemalla saa ihastuttavaa kuviota aikaiseksi paperille. Tätä kaunista kuviointia haluaisin myös meidän häidemme paperituotteisiin. Mustan, vihreän sekä ruosteenpunaisen sävyssä nämä kuvioinnit luovat ehkä vähän syksyistä tunnelmaa, mutta silti. Niin kaunista!

Tässä alla on kyseisellä tekniikalla toteutettu teos. Itse ajattelin jättää tietysti enemmän valkoista näkyville, jotta tarvittavat tekstit saa siististi. Tai päälle (kutsuihin) lätkäistä sellaisen läpinäkyvän muovihässäkän (siis mikä tämä on suomeksi?) mihin on painettu infot häistä.

 Näen itseni  tulevana kesänä jonain aurinkoisena päivänä mallailemassa ja maalailemassa testailuja näistä. Siis kaikki on selkeesti toteutusta vaille valmista. Materiaalit, kärsivällisyys, tarvittava aika sekä viinilasi enää uupuvat!